Vietimme ensimmäistä hääpäiväämme lauantaina 7.8.2010 - omasta mielestäni teimme vain pientä valmistautumista, mutta Anten mielestä suurta suunnittelua. Kertoo selkeästi siitä, kumpi meillä enemmän osallistui varsinaisten häiden suunnitteluun...! =oD

Halusin näyttää koko päivän kauniilta, joten meikkasin jo aamulla asuuni sopivasti:

Kova auringonvalo haalentaa kuvissa meikin sävyjä hieman. Kenellekään ei kuitenkaan liene yllätys, että halusin silmiini kaunista violettia. ;o) Perjantaina olin jo tehnyt itselleni manikyyrin, luonnollisesti hääteemaamme muistaen perhostarroja apuna käyttäen:

Päivän asusteiksi valitsin Pulleriinalla teettämäni laukun ja hiuskorun. Lopputulokset ylittivät toiveeni, ja olen aivan ihastunut näihin!

Molemmat on tehty hääpukuni ylijääneestä helmakankaasta, eli näillä on jo sinänsä tunnearvoa. <3 Muutoin annoin Pulleriinalle vapaat kädet. Vein hänelle vain malliksi kuvia häistämme ja muutamia koristeita ideoinnin pohjaksi. Esitin myös toiveen perhosen mallisesta hiuskorusta. Pulleriina hyödyntää töissään kierrätysmateriaaleja, ja käsittääkseni ainakin osa helmistä onkin kierrätetty ja saaneet uuden elämän näissä. Lisäksi laukun suuaukkoon ja sisätaskujen reunoihin on käytetty polttareissa selkääni koristaneiden siipien sitomiseen käytettyjä pitsejä. Laukku onkin ylellinen ja runsas sekä ulkoa että sisältä!

Lisäksi halusin laittaa ylleni hääboleroni, hääkenkäni, ja hääkoruni. Kävin myös kampaajalla teettämässä hieman kiharoita, jotta saisin hieman juhlavuutta lyhyeen polkkaani. Millainen kokonaisuus tästä sitten tuli? No tällainen:

Kun olimme (eli minä olin *wirn*) valmiita, lähdimme valokuvattavaksi. (Haluaisin meille perinteeksi, että otetaan hääpäivänä meistä kahdesta kuva/kuvia. Näin tulisi otettua ainakin yksi järkevä kuva vuosittain meistä, ja uskon että olisi myöhemmin myös hauska seurata näistä kuvista vuosittaista vanhenemistamme ja tyylejämme.) Ihana naapuriystävämme suostui räpsimään meistä kuvia. Ensin ajattelin, että otettaisiin kuvia ihan vain pihassa (kuten yllä oleva kuva minusta yksin) mutta viime hetkellä sainkin erilaisen idean. Nykyäänhän taitaa olla trendinä ottaa hääkuvia erilaisissa ja yllättävissäkin paikoissa. Minä sain jostain syystä päähäni, että haluaisin meistä kuvia rannalla ja kahlaten vedessä. Mies tätä hieman kummasteli, mutta ihanana aviomiehenä suostui kuitenkin. =o)

Otettiin meistä kuvia sekä vedessä:

Että kivikkoisella pikkusaarekkeella:

Ystävämmekin innostui ehdottelemaan erilaisia kuvia, ja otettiin hänen ideansa mukaisesti mm. tällainen:

Ja Anten ehdotuksesta tällainen:

Kuvaus oli todella kivaa, ja oli mukava että Antekin lämpeni idealle, kun aloimme sitä toteuttaa. Sanoi jopa jälkikäteen että oli ollut hauskaa! Hauskaa oli varmasti myös muilla rannalla olleilla meitä ihmetellessään. ;o)

Kuvauksen jälkeen siirryimme ravintolaan. Kohteeksi valikoitui Restaurant ClubHouse sijaintinsa ja myös houkuttelevan menunsa vuoksi. Tila olikin kaunis ja tunnelmallinen, sekä ruoka erittäin herkullista! (Paikan suklaakakku on to-del-la syntisen hyvää!!)

Ruuan jälkeen olikin aika siirtyä saunomaan. Varasimme ClubHousen Pisa-saunakabinetin itsellemme, yksi vuoro oli kestoltaan 1h 45min. Meillä ei ole saunaa kotona tai taloyhtiössä, joten halusimme vain päästä nauttimaan siitä yhdessä. Saunakabinetti kuitenkin ylitti kaikki toiveemme! Tila oli uusi, suihkuja monta (ja suihkutila kauniisti laatoitettu), sauna ylellinen, mutta kaiken kohokohta oli kattoterassi paljuineen. Lekottelimme poreammeessa pitkään, ja tuntui kuin olisimme olleet lomalla! Ihanaa! Testasimme myös kattoterassin hauskan auringonottotuolit, ja rakastuimme niihinkin. Miten ne voikin olla niin mukavat ja rennot?! Lisäsimmekin sekä paljun että tuollaiset keinuvat auringonottolöhötuolit haaveisimme unelmatalomme terassille! =oD

Saunan jälkeen suuntasimme kotiin illaksi, nauttimaan kuohuviinistä ja herkuista. Vaihdoin saunan päätteeksi juhlaboleroni rennompaan neuleeseen sekä korkokengät mataliin läpsyihin. Näitä läpsyjä käytin myös hääpäivämme iltana, kun jalkani eivät enää jaksaneet korkkareissa eivätkä edes matalissa varakengissäni. Nämä läpsyt olen ostanut jo paljon ennen häähaaveiden tai -suunnittelujen aloittamista tavallisiksi kesäkengiksi, mutta värinsä ja koristeensa puolesta ne sopivat kuin nakutettu myös hääpäiväämme:

Sunnuntaina innostuin vielä ottamaan "taiteellisia" kuvia kynsistäni ja koruistani ostamani kukkakimpun kanssa. Kävin siis lauantaina kampaajareissun yhteydessä noutamassa meille kotiin kukkakimpun, jonka olin tilannut pari päivää aikaisemmin. Tilatessani puhuin pöytäkimpusta, mutta tilausta noutaessani he olivatkin sitoneet sen hääkimpuksi. En korjannut heidän erehdystään, ja kimppu olikin todella kaunis. Tilasin kimppuun valkoisia ja violetteja neilikoita sekä hieman vihreää. Olin lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen!

Kaikkien asusteideni sekä tämän kimpun ansiosta (ja Anten käyttämän hääkravattinsa vuoksi) oloni oli todella häämäinen. Olisin aivan hyvin voinut kuvitella tällaisen kokonaisuuden (asuineen ja aktiviteetteineen) varsinaiseksi hääpäiväksemmekin, mikäli olisimme menneet naimisiin maistraatissa. Enkä enää yhtään ihmettele, miksi jotkut haluavat mennä naimisiin noin, aivan kaksin. Hääjuhlamme oli aivan mahtava, mutta nyt ymmärrän myös tällaisen vähäeleisyyden viehätyksen.

Tästä on hyvä jatkaa kohti tulevia vuosia ja monia hääpäiviä. Suuntaamme katseemme yhteiseen tulevaisuuteen: